Täällä välimatkat ovat lyhyitä, kahvilat vierekkäin, thaihieronta ja verotoimisto, ruokakaupassa luomutuotteita ja alakerrassa baari, täällä välimatkat ovat lyhyitä, eikä julkisia liikennevälineitä tarvitse välttämättä käyttää ollenkaan, jos ei tahdo, ja minä kävelen mieluummin. Mannerheimintiellä ja muillakin teillä, punaiset ja vihreät valot, ne vaihtuvat ja loistavat, joko vihreää tai punaista valoa, ne vaihtuvat ja ihmiset odottavat, joku kävelee punaisia päin, minäkin joskus, mutta kun vihreä valo vaihtuu, me lähdemme samaan aikaan liikkeelle ja keskellä suojatietä, keskellä me kohtaamme ja sen jälkeen hetki on ohitse ja päädymme toisiin paikkoihin. Punaisissa ja vihreissä valoissa, vanhoja rouvia ja pieniä lapsia, pitkiä ja lyhyitä askeleita, jollain on kiire ja nopea askel, minäkin siellä, eilen annoin valon vaihtua vihreäksi ja lähdin liikkeelle samaan aikaan työmiesten kanssa.
Junassa humalainen nainen, hän lukee kirjaa minun käsistäni ja kun huomaan, hän lopettaa, ja minä avaan kirjan hänenkin luettavakseen, avaan sen hänenkin luettavakseen, lue, lue ja lue ja ymmärrä, mutta hän ei uskalla lukea enää. Ulkona on kylmä ja kylmässä kädet kohmettuu, ostin nahkahanskat Kontulasta ja unohdin ne reppuuni, muistan nahkahanskat, kun käteni kohmettuvat kylmässä, mutta kun lähden kotoa, kun lähden töihin tai kouluun, kun lähden ruokakauppaan tai kun tapaan ystäväni kellon alla, kun lähden, en muista kaivaa nahkahanskoja repustani ja käteni kohmettuvat jälleen. Kylmässä kädet kohmettuvat ja iho muuttuu punaiseksi, punainen väri on voimakas väri ja siksi kai ihmisestä tulee voimattomampi, voimaton kylmässä, koska voima karkaa punaisiin poskiin ja kohmettuneisiin kämmeniin. Kohmettuneet kämmenet, minun käsistäni on tullut kuivat, en muista rasvata niitä aamuisin tai iltaisin, joskus en moneen päivään ja pelkään vähän, mitä talvi tekee kuiville käsilleni. Minun kuivat käteni, kynsissä punaista tai mustaa väriä, minun kuivat käteni, rasvaan niitä kookosöljyllä silloin kuin muistan, mutta muistan vain harvoin ja käsistäni on tullut kuivat, vain punaista tai mustaa väriä, väritöntäkin joskus ja kerran kokeilin sinisen kimaltelevaa, menin nukkumaan värin ollessa vielä kostea ja kynsistäni tuli rumat, rumat kynnet kuivissa käsissäni enkä muistanut kahteen päivään ottaa väriä pois. Sinisen kimaltelevat kynnet kuivissa käsissäni, poistin värin kahden päivän jälkeen ja vaihdoin värin punaiseksi, punainen on voimakas väri ja kylmässä voima karkaa poskiin ja kohmettuneisiin käsiini.
Nyt on maanantai ja viime viikolla, perjantaina, minun mummoni tuli luokseni kylään, minun mummoni toi mukanaan marjoja ja punaviinimarjamehua. Minun mummoni, rakastan häntä paljon, hän on tuntenut minut aina. Minun mummoni, minun luonani kylässä, ei äitiä tai veljeä missään, minun luonani, minun keittiössäni. Minun mummoni, hän toi pakkaseen marjoja ja sämpylöitä, ja jääkaappiin punaviinimarjamehua ja erilaisia hilloja, olen odottanut niitä ja kotini tuntuu enemmän minulta, minun kotini ja marjoja mummon pihalta, olen syönyt niitä kauan ja juonut kuumaa mehua, joskus juon sitä kylmänä, kesällä kun aurinko paahtaa kuumana ja pelkään sen polttavan ihoni, kylmää punaviinimarjamehua. Nyt on kylmä, kohmettuneet, kuivat käteni ja niissä lempimukini, kuumaa mehua, uskon sen parantavaan voimaan, punaviinimarjamehua, juon sen tulikuumana. Kaivan mikron tiskialtaan alta tai keitän mummon mehun kattilassa, kattilat olemme saaneet isovanhemmilta ja suosikkiopettajaltamme, yksi kattiloistamme paloi pohjaan, kun keitimme aamupuuroa emmekä olleet varmoja, mihin viedä pilalle mennyt kattila.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti