Elämä koostuu miljoonista vaiheista, kohtauksista ja pienistä hetkistä. Mä lokeroin eri elämänjaksot huoneenjärjestyksiin, hiustyyleihin, musiikkiin ja vuodenaikoihin.
Koulun edessä olevalle kentälle pystytettiin sirkus, mutta seuraavana päivänä siitä ei ollut jäljellä jälkeäkään. On taas syksy ja ihmiset nousevat ja lähtevät liikkeelle ennen kuin maakaan on herännyt.
Sain Miralta tähän vuodenaikaan sopivan takin ja paljon ajateltavaa. Sateella on helppo piiloutua ja hukuttautua sateenvarjojen ja sadevaatteiden sekaan, eivätkä ihmiset hymyile silloin. Ei edes he, jotka sanovat rakastavansa sadetta. Vain yksi tummahiuksinen nainen hymyilee Kiasman liikennevaloissa. Hän ei suojaudu sateelta, vaan istuu pyöränsä satulassa muiden ihmisten painaessa päänsä maahan.
Torstaina Espoon läpi matkustavassa yöbussissa minulta kysytään neuvoa Kannunkulman lähimmälle bussipysäkille ja jäädessään sama tyttö kehuu minua klassisen kauniiksi ja pyytää kahville. Suostun pyyntöön nauraen, tarjoan tupakan sitä pyytävälle italialaispojalle ja annan kolikoita Narinkkatorin katusoittajalle.
Yritän kaikkeni nauttiakseni tästä hetkestä ja kaikesta, mitä jo omistan. Unohdan pala palalta tulevaisuuden pelot ja turhat velvoitteet. Löydän onnen kaupungin pieniltä sivukujilta ja vaihtuvista kellonajoista.
Mun vartaloa pistelee bussissa istuminen ja mun edessä istuvan miehen tuoksu on liian voimakas. Näin jälleen Hänet, saman tuntemattoman, joka laittoi ajatukseni kesällä hetkeksi sekaisin.
Neljäkymmentäkaksi päivää muuttoon Eerikinkadulle.
Ihana veera oot paras!!!!
VastaaPoistaSÄ oot!!!
Poista