Kuuntelen samaa musiikkia silloin, kun kävelen ja silloin, kun juoksen. Samat biisit, jotka soivat taukoamatta lapsuudessani ja pari kertaa aikaisemminkin myös omista mp3-soittimistani, soivat jälleen iPhonen kuulokkeistani. It's different to know the song, than feel the song.
Tänään juoksin paikkaan, jonka ympärillä olen asunut ja pyörinyt jo lähes yhdeksän vuoden ajan, mutta jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt. Pysähdyin pari kertaa vaan katsomaan ympärilleni, eikä mua haitannut yhtään. Kiipesin ensimmäistä kertaa Kasavuorille ja istuin Suomen luonnon keskellä.
Oikeastaan kaikki isoimmat ongelmat on edelleen päällä ja jyllää ilman mun sanomista mihinkään, mut mun on jo kevyempi kävellä ja helpompi hymyillä. En tiedä mitä teen vapaana perjantai-iltana tai ensi viikolla.
Kaikkien huoneiden ovet ja ikkunat sulkeutuivat samaan aikaan, eikä mistään pääse mikään tai kukaan läpi. Ilma ei kierrä ja on aivan liian kuuma, eikä kukaan uskalla edes hengittää normaalisti. Jos lakkaan hengittämästä normaalisti liian pitkäksi aikaa, pelkään mun sydämen räjähtävän rinnasta. Mikään ovi ei vieläkään oo auki, mutta pari ikkunaa on ehkä raottumassa.
Huomenna karkaan luultavasti hetkeksi elämää Lahteen ja sunnuntaina luen filosofiaa. Viikon vaihtuessa uudeksi aion juhlia täysikäistä ystävääni.
<3
VastaaPoista